Seurasin muutaman päivän mediaa, ja koska en katso juurikaan televisiota, median seuraamiseni rajoittui kolmen päivän Hesarien selailuun. Valitsin ilmeisesti seurantajakson huonosti, sillä tulos oli naurettava: löysin vain yhden muutaman rivin maininnnan siitä, että pääkaupunkiseudun kirjastot kutsuvat kaikki koulunsa aloittaneet tutustumaan palveluihinsa. Siispä lähdin viime hetkellä kirjastoon tarkastamaan, josko Aamulehden anti olisi parempi. Vastauksen voitte arvata siitä, että Aamulehden uutinen, josta kirjoitan, ei varsinaisesti edes liity mediakasvatukseen. Se kuitenkin voisi toimia kasvatusmateriaalina koskien sitä, miten tiedotusvälineissä saa tämänhetkisen dogman mukaan käsitellä maahanmuuttoa ja sen aiheuttamia ongelmia. Sitä voitaisiin siis kutsua vaikkapa mediatuotanto-opetukseksi.
Aamulehden (18.9.) jutun otsikko on "Ruotsin kaupungeissa jengisota", ja vaikka jengisota sanana kuulostaakin kieltämättä varsin rankalta, se ei ole liioittelua, kun jutussa kerrotaan jengien välienselvittelyissä käytetyn autopommeja ja käsikranaatteja. Göteborgissa on ollut jutun mukaan viimeisen 12 päivän aikana peräti 9 ampumavälikohtausta. Jutun mukaan "sodankäynti" keskittyy tietyille alueille kaupungeissa. Ainoa maininta siitä, että ilmiöllä on jotakin tekemistä maahanmuuton ja ulkomaalaisten/ulkomaalaistaustaisten kanssa, saadaan, kun Ruotsin keskusrikospoliisin lehdistösihteeri Varg Gyllander kertoo jengiytymisen liittyvän lähiönuorten sosiaalisiin ongelmiin ja maahanmuuttajien syrjäytymiseen. Siten ongelma onkin hänen mukaansa ennaltaehkäisymielessä enemmänkin yhteiskunnallinen kuin poliisiasia.
En tiedä, onko kyse Aamulehden tietoisesti valitusta linjasta vai siitä, että uutinen tulee Ruotsista, jossa ollaan jopa Suomeakin kyvyttömämpiä puhumaan maahanmuuton tuomista ongelmista niiden oikeilla nimillä. Joka tapauksessa kyseessä on malliesimerkki siitä, miten nykyisessä (kaiken) suvaitsemista ja monikulttuurisuutta hehkuttavassa mediailmastossa on sallittua puhua maahanmuuttajien pohjoismaihin tuomasta rikollisuusaallosta: sen tulee ainakin vihjata johtuvan yhteiskunnallisista epäkohdista. Missään nimessä ei saa syyttää syyllisiä eli itse väkivallantekijöitä, sillä sehän olisi rasismia ja ihmisryhmän leimaamista.
Suvaitsevaiston mielestä pohjoismaalaisissa lähiöissä nähty väkivallan (samanaikaisesti maahanmuuttajien lisääntymisen kanssa tapahtunut) lisääntyminen ja raaistuminen johtuu suomalaisista ja suomalaisesta yhteiskunnasta, joka "tuuppaa" maahanmuuttajat "ongelmalähiöihin". Jos kuitenkin tarkastellaan asiaa hieman analyyttisemmin, nousee esiin muutamia kysymyksiä, jotka rasistiksileimaamisen uhallakin kyseisiin vaikeisiin asioihin (omalla sarkastisella tyylillään) tarttuva Jussi Halla-Aho esittää minua paremmin, joten niitä on turha tässä toistaa. Suosittelen kuitenkin lukemaan ne linkin takaa, sillä kyse on huomionarvoisista asioista.
Itseäni sosiaalipolitiikan opiskelijana aihe kiinnostaa tietysti lähinnä sen takia, että nämä mainitut "ongelmalähiöt" ovat juuri niitä alueita, joilla esim. kaupungin vuokra-asunnot yleensä sijaitsevat. Kaupunki hankkii mahdollisimman halpoja asuntoja, koska kaupungin intresseihin kuuluu tarjota tuettua asumista mahdollisimman monelle tarvitsevalle. Kaupunki siis "tuuppaa" sekä suomalaiset että ulkomaalaiset vähävaraiset aivan tasa-arvoisesti "ongelmalähiöihin". Veronmaksajat tuskin riemastuisivat, jos suomalaisia syrjäytyneitä alettaisiin joukolla asuttaa yhteiskunnan varoin Eiraan. Maahanmuuttajien "haja-asuttamista" kuitenkin on (kaiketi lisäkuluista pukahtamatta) ehdotettu ratkaisuksi maahanmuuttajien ongelmakäyttäytymiseen.
Mediakasvatuksellinen näkökulma, jota tässä tekstissä ajan takaa, on yksinkertainen: älä niele edes "kunnollisten" sanomalehtien juttuja pureskelematta! Arvovapaata lehtikirjoitusta ei ole eikä tietyistä aiheista näköjään kyetä mitenkään puhumaan hyssyttelemättä... edes täällä Suomessa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti